Vaikeuksien kautta voittoon

Hej!

Täällä meillä on viikonloput vapaita. Lauantaina päätimmekin aamupäivällä ensin mennä täällä lounaalle ja sen jälkeen lähteä kävelemään Pieni Merenneito-Patsaalle. Kun menimme aamupäivällä ruokasaliin, pöydät oli hienosti katettu eikä vanhuksia näkynyt missään. Mietimme hetken, että mikähän nyt on homman nimi. Pian paikalle tuli vähän paremman näköistä väkeä ja silloin me vasta olimmekin pihalla. Mietimme jopa, että pitäisikö meidän vaan hiljaa liueta paikalta ja mennä ulos syömään. Pian keittiöstä tuli kuitenkin kokki, joka näytti meille, että heillä on Annelle kasvisruokaa ja missä voimme istua. Kun olimme syöneet, istuimme vielä hetken pöydässä ja juttelimme. Yhtäkkiä meidän viereen tulee yksi mies tästä seurueesta ja sanoo "ai, täällä on muitakin suomalaisia". Täällä betaniahjemmetissä oli ilmeisesti metodistikirkon kokous, jossa oli eri maiden edustajia. Tämä mies oli Suomen edustaja ja hän oli kotoisin Vaasasta. Juttelimme miehen kanssa hetken niitä näitä. Mutta oli kyllä taas erikoinen kohtaaminen :D

Lounaan jälkeen lähdimme kävelemään kohti patsasta. Matka tuntui todella pitkältä ja maisemat vaihtuivat yllättäenkin. Välillä oli paremman näköistä aluetta, välillä taas vähän huonompaa. Meidän silmään pisti keltaiset pitkät rakennukset, joissa ilmeisesti asutaan. Ulkoapäin rakennukset näyttivät aika heikoilta. 

Kun pääsimme patsaan luo, näimme todella paljon turisteja. Patsaan luo oli pitkä jono, sillä kaikki halusivat päästä sen kanssa kuvaan. Me ei jaksettu jonottaa, joten otimme hieman kauempaa kuvia patsaasta. Sillä olihan siitä nyt pakko saada edes yksi kuva todisteeksi! Aika pian lähdimme kävelemään takaisin päin, ja menimme yhden linnoituksen halki. Siellä oli hienot maisemat! Lopuksi vielä meidän lemppari kahvilan eli Joe & the Juicen kautta. Siellä haettiin taas avocado leivät mukaan ja tulimme kämpille syömään!

Sunnuntaina istuimme koko päivän läheisessä puistossa. Oli todella lämmin päivä ja sen huomasi myös ihmisten määrästä! Siellä oli paljon eri ikäisiä ihmisiä nauttimassa auringosta ja toistensa seurasta, eikä kenelläkään näyttänyt olevan kiire minnekkään! 

Maanantaina meillä oli vapaapäivä, sillä täällä oli työntekijöillä jokin kokous. Suuntasimme siis Strøget-nimiselle kävelykadulle shoppailemaan. Shoppailun jälkeen palasimme takaisin kämpille pesemään pyykkiä. Pyykin pesu on ollut kyllä monen mutkan takana. Kysyimme perjantaina, että missä voimme pestä pyykkiä ja miten. Elisabeth näytti meille pyykkihuoneen ja kuinka pyykkikone toimii. Sunnuntaina ajattelimme illalla pestä pyykkiä, mutta kas kummaa, ovi oli lukossa. Emme löytäneet ketään, joka voisi avata sen. Myöhemmin Annea tuli käytävällä vastaan eräs työntekijä, mutta hän sanoi, ettei voi päästää meitä sinne. No maanantaina kysyimme Elisabethiltä, jospa hän voisi päästää meidät. Hän sanoi, että tietysti voi, ja lupasi avata meillä neljältä oven. Ovi ei kuitenkaan ollut auki kun sinne menimme. Käytävällä tuli vastaan talon fysioterapeutti, ja pyysimme häntä avamaan oven. Hän tuli avaan oven ja pääsimme pyykkihuoneseen. Sitten piti enää miettiä kuinka pesukone toimii. Emme meinanneet edes saada koneen luukkua auki. Kun pyykit olivat vihdoin koneessa, oli enää ongelmana, että mistä saisimme pyykinpesuaineet koneeseen. Hetken asiaa järkeiltyämme, tajusimme, että koneeseen menee letkuja pitkin valmiiksi aineet, eikä niitä itse tarvitse laittaa. Loppu hyvin, kaikki hyvin. Pyykit tulivat puhtaaksi! Postauksen lopussa vielä kuva siitä kuinka maalaiset kuivaa pyykit...